Keikka: Karnivool

Posted on 10.11.2013

0



Karnivoolin toinen esiintyminen Suomessa täytti kaikki odotukset, joita muutaman vuoden takainen Tavastian keikka yhtyeelle latasi. Vahvasti uuden levyn materiaaliin painottunut setti oli herkkua korville ja sai rokkipoliisitkin taputtamaan tahdissa.

Australialaisen Karnivoolin kolmas levy ilmestyi pitkän odotuksen päätteeksi heinäkuussa. Loistavan vastaanoton saaneen Sound Awaken jälkeen bändin hasteille oli kasattu raskas taakka. Paljon loistavia, helposti lähestyttäviä kappaleita sisältäneellä Sound Awakella Karnivool löi itsensä läpi. Bändin toivottiin jatkavan samalla tiellä.

Toisin kuitenkin kävi. Kuten jokaisen julkaisunsa kohdalla, levy oli jotain aivan erilaista kuin edellinen täyspitkä. Osuvasti nimetty Asymmetry on kokonaisuus, josta on vaikea erottaa yksittäisiä kappaleita kuunneltavaksi. Toki levyltä löytyy singlemateriaalia, kuten Eidolon. Nämä singlet eivät kuitenkaan kanna kovin pitkälle, jollei ole selkeää käsitystä mihin kohtaan ne Asymmetryn kaltaisessa teoksessa asettuvat.

Levy pyöri minulla useita viikkoja soittimessa, ennen kuin sen punainen lanka löytyi. Pääasiallisesti tosin siksi, koska levy vaatii huomattavan määrän keskittymistä. Tämä levy jos mikä vaatii kuuntelijan täyden huomion toimiakseen.

Marraskuinen Nosturi oli myyty lähes täyteen. Toisin kuin edellisellä keikalla, kaikki paikalla olleet olivat yhtyeen faneja, eivät pelkästään katsomassa yhtyettä pelkästä kuriositeetista. Tämä huokui yleisöstä jo ennen keikan alkua.

Keikan aloitti kaksi vetoa uudelta levyltä, The Last Few sekä A.M War. Ne saivat yleisön mukavasti lämpimiksi, kunnes Themata räjäytti pankin. Yleisö lauloi mukana, heilutti nyrkkiä, taputti ja hyppi – muuallakin kuin eturivissä. Useamman kappaleen jälkeen soittajista huomasi, etteivät he olleet odottaneet näin hyvää vastaanottoa. Keikan puolivälissä kitaristi Andrew Goddard tokaisikin, että ”We really didn’t expect this, thanks guys!”(c) Tomi Vainikka

Settilista oli painottunut uuteen materiaaliin. Kuullusta 14 kappaleesta 8 oli uudelta levyltä. Ylivoimaisesti parhaiten yleisö otti vastaan Set Fire To The Hiven, jonka tahdissa hyppiminen ja nyrkin heiluttaminen sai kirvoitettua hikinorot allekirjoittaneenkin otsalle.

Uudet kappaleet eivät harmillisesti toimi aivan niin hyvin livenä kuin Thematan sekä Sound Awaken vedot. Suurimmaksi ongelmaksi nousee kappaleiden vaihtuvat tahtilajit ja vaikeat rakenteet. Yleisö yritti muutamaan otteeseen taputtaa uusien kappaleiden mukana, mutta huomasi sen pian mahdottomaksi. Kappaleet ovat herkkua korville, mutta vaativat keskittymistä yleisöltä. Onneksi useat uusista kappaleista oli niputettu yhteen ja samaan järjestykseen kun ne ovat levylläkin.

Yhtye soitti kohdilleen kuten olettaa saattoi jo Tavastian 2010 vierailun perusteella. Uudet huomattavasti monimutkaisemmatkin kappaleet toistuivat nuotilleen. Lavalla oli entistä varmempi yhtye, joka pystyi keskittymään myös yleisön viekoitteluun.

Edelleen kyllä ihmetyttää, miten pitkästä ja hoikasta Ian Kerrystä lähtee niin upea ääni. Kaunis Sky Machinen minimalistinen keskiosa toi lähes kyyneleen silmäkulmaan.

Illan viimeinen kappale New Day kirvoitti sellaisen yhteislaulun, ettei laulaja Kerryllä ollut muuta vaihtoehtoa, kuin antaa kansalle tilaa laulaa. Edellisellä keikalla ei näin päässyt käymään. Mark Hoskingin ”If it was anyway possible, we’d marry you” kertookin kuinka hyvä tunnelma keikalla oli. Myös ylimääräistä yleisön juttelua oli yllättävän vähän, ihmiset keskittyivät kuuntelemaan musiikkia.

Kokonaisuudessan keikka oli onnistunut niin yleisön kuin yhtyeenkin kannalta, huomattava parannus itsessään jo loistavaan Tavastian keikkaan. En epäile yhtään lupausta tulla uudelle vierailulle. Toivottavasti ensi kerralla isompi venue ja loppuun myytynä.

9+/10

Mainokset
Posted in: Musiikki